Onhan tässä taas aikaa hieman vierähtänyt viimeisestä rakentelurapsasta, ja monenlaista hauskaa on tapahtunut. Kaulaan tehtiin radius höyläämällä Vesan jättihöylällä :). Radius on 15 eli aika suora lauta tästä tuli verratuna alkuperäiseen 9, mutta pojan ehdoillahan tätä tehdään, eli hänelle sopivaa soitinta. Otelautamerkkien asettelu, nauhojen paikojen mittailua sekä nauhojen asennusta, ynnä virityskoneistolle lävet. Mikkejä tässä nyt odotellaan suunnitelma muuttui monen kyselyn jälkeen siten että Kent Armstrongin Burns Tri-Sonicit vaihtuivatkin yllättäen brittiläisiin Adeson British Classic mikkeihin, toisaalta Adesonien edullisempi hintaja muutama parempi asennusta helpottava yksityiskohta vaikuttivat päätökseen, sekä se että kyselin käyttäjä kokemuksia Adeson mikeistä, toiset olivat vaihtaneet kaikkiin neljään Red Speciaaliinsa Burnssien tilalle Adesonit. Mutta tuohan nähdään tässä kohtapuoleen. Hieman sekoiteltiin pojan kanssa perilaisia petsejä joten saadaan RS:ään hiemän ilmettä tulevaisuudessa, eli CLOU petseja vaalea punainen 1 osa, tumma punainen 1 osa ja 2 osaa mahonki.
No niin ja asiaan. Mmonien kommelluksien jälkeen kaulaan on saatu nauhat Vesan ansiokkaalla avustuksella, homma oli ebenpuu otelaudan ansiosta mieleenpainuva :)
Pari asiaa kannattanee huomioida, eli kun saahaa lovet eebeniin niin kannattaa käyttää douzuki sahassa normaalin 0,3 millisen terän sijasta 0,5 millistä.
Kyllähän tuossa oli muitakin harjoiteltavia juttuja kuten nauhojen paukuttelu paikalleen, sekä nauhojen käsittely ennen varsinaista asennusta joka kannattaa tehdä erittäin huolellisesti, nimittäin ei oikeastaan ole ollenkaan vaikeaa kunhan muutamat kikat oppii. Toki otelauta merkkien paikoilleen asettelu ja nauhojen paikkojen mittaaminen oli myös oma hommansa.
Tulipahan koemielessä laitettua sitten kahta eri matskua merkeiksi, eli nylonia ja MOPpia (=simpukankuorta eli mother of pearlia). Nylon meni paikoilleen ihan vaan napauttamalla ilman liimaa tms. toisin kuin MOPpi joka vaati liimauksen epoksilla. Nylonille riitti puolimilliä liian pieni reikä ja kopautus sopivalla astalolla, niin avot.
Monenlaista hiomista on tullut tehtyä mutta rupeaa näköjään kaula otelaudan puolelta näyttämään ja tuntumaan siltä kuin pitääkin. Eli hieman viimeistely kaulan hiontaa nauhojen päältä ja sivuilta, tosin nauhojen päät ovat jo kuosissaan 45 asteen kulmasa
Tulipahan tuossa sitten lapakin hiottua sopivan paksuiseksi ja porattua virityskoneistolle rei'ät. joopa joo. Taisipa tulla tuossa yhden reiän porauksessa pieni kauneus virhe mutta ekakerta on aina ekakerta vaikka kitaraa rakentais :) Eipä tuolla ole vaikutusta soittimen käyttöön ja sointiin. Huolellisemmin vaan näköjään tarttee työvaiheet tehdä. Mutta ei tämä raketti tiedettä ole :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti